Haluatko viihtyä työssäsi – ryhdy johtajaksi!

Suomalaisten omistautuneisuus omaan työhön on nousussa. Vaikka vahvat stereotypiat suomalaisten kritiikistä palkitsemisen epäoikeudenmukaisuuteen ja heikkoon tiedonkulkuun näkyvätkin kansainvälisessä tarkastelussa, olemme oppineet arvostamaan omaa työtämme. Hyvän työn huomaavat myös esimiehet ja päätöksiä työhön liittyen tehdään aiempaa enemmän yhteistyössä. Ja sitä paitsi – työssä viihtymisessä olemme saaneet Ruotsin jo lähes kiinni!

Eezy Spirit on ylläpitänyt kansainvälistä henkilöstötutkimusten työelämäaineistoa jo 80-luvulta asti. Kun organisaatiot kehittävät henkilöstökokemustaan tutkimuksen avulla, on keskeistä, että tuloksia voidaan vertailla myös ulkoisesti paikalliseen kulttuuriin tai henkilöstöryhmään, jotta tuloksista voidaan tehdä relevantteja johtopäätöksiä. Vastaavasti tottumukset käyttää erilaisia vastausasteikkoja vaihtelevat eri maissa. Kun suomalainen arvioi kokonaistyytyväisyyttään NPS-asteikolla 0-10, onko arvosana ”6” sama kuin muualla vai vaikuttaako esim. koulujärjestelmämme 4-10 asteikko siten, että Suomessa ”6” ei tarkoitakaan yhtä hyvää kuin esim. Ruotsissa? Kun oman organisaation tulosta verrataan suomalaiseen tasoon, päästään johtopäätöksissäkin lähemmäs totuutta.

 

Myönteistä kehitystä, mutta kauas on pitkä matka

Kansainvälisessä tarkastelussa suomalaisten omistautuneisuus työhönsä ei ole samaa korkeaa tasoa kuin mitä YK:n onnellisuustutkimus voisi ehkä olettaa. Kun tarkastellaan mielipiteitä omaan työhön, lähityöyhteisöön sekä koko organisaatioon liittyen, jättäen tarkastelun ulkopuolelle infrastruktuuriin liittyvät tekijät (esim. BKT, sosiaaliturva), jäämme yhä kauas kärkisijoista.

Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut myönteistä ja etenkin leadership-osaamisessa koemme kehittyneemme vahvasti. Noin 90 % suomalaisista kokee, että oma esimies luottaa alaisiinsa ja mahdollisissa erimielisyystilanteissa uskallamme tuoda esiin eriävän mielipiteemme. Vastaavasti lähes 80 % suomalaisista arvostaa sitä, että saa esimieheltään tunnustusta hyvästä työstä. Oma esimies myös tukee tiimiään heidän omissa kehittymispyrkimyksissä.

Mm. nämä ovat asioita, joissa viimeisten viiden vuoden aikana kehitys on ollut selvästi muita Pohjoismaita myönteisempää. Myös arvioissa liittyen työn sisältöön, palkitsemiseen ja henkilöstön kuulemiseen heitä koskevia päätöksiä tehtäessä, trendi on ollut vahvan myönteinen. Samanaikaisesti läntisessä naapurimaassamme ollaan aiempaa selvästi kriittisempiä henkilöstön kehittämiseen ja muutosten toteutuksen onnistumiseen. Globaalisti, korkeimmat palautteet tulevat edelleen Liettuasta ja Intiasta. Eri asiat vaikuttavat vastaamisen tasoon eri kulttuureissa.

 

Suuret erot henkilöstöryhmien välillä

Lukuisissa omissa analyyseissämme olemme havainneet, että henkilön asema erottelee palautetta selvästi enemmän kuin esim. organisaation toimiala.

Jotta henkilöstötutkimuksesta saadaan paras hyöty irti, onkin tärkeää myös pystyä vertailemaan oman osaston tulosta vastaavan rakenteen omaavaan vertailuaineistoon.

Suomalaisten organisaatioiden johdosta lähes 90 % on sitä mieltä, että henkilöstöä kuullaan tehtäessä heitä koskevia päätöksiä. Mutta työntekijöistä samaa mieltä onkin enää alle 40 % ja toimihenkilöistäkin alle puolet! Ylin johto on lähes yksimielinen siitä, että työnantaja tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä, kun samaa mieltä työntekijöistä on alle puolet. Sen sijaan arvioitaessa oman osaston toiminnan tehokkuutta tai työkuorman kohtuullisuutta, vastaukset ovat lähes yksimieliset.

Toimihenkilöt ovat tänä päivänä työssään muita stressaantuneempia. Siirryttäessä esimiestehtäviin, arviot tiedonkulusta ja palkitsemista paranevat merkittävästi, mutta vastuun kasvaessa myös stressi lisääntyy. Kokonaisuutena työhön omistautuminen kehittyy kuitenkin myönteisesti asematason nousun myötä. Henkilöstökokemuksen kehittämisen kannalta tärkeää onkin löytää ne tekijät, joilla on kokonaisuuden kannalta tärkein merkitys. Mihin asioihin on keskityttävä, jotta omistautuneisuutta voidaan kehittää organisaation strategia huomioiden?

 

Varmistu, että panostat oikeisiin asioihin

Työsuhteen alun ”kuherruskuukausina” on tärkeää, että omassa tiimissä on hyvä yhteishenki ja omista tuotteista ja palveluista voi kokea aito ylpeyttä. Kokemuksen karttuessa yksilöllisten arvojen ja saadun arvostuksen merkitys kasvaa. Kokeneemmille konkareille onkin tärkeää, että he omaksuvat organisaation arvomaailman ja tavoitteet. Vastaavasti iän myötä myös hyvinvointiasioiden merkitys osana työntekijäkokemusta kasvaa.

Hyvällä henkilöstötutkimuksella saat keskeistä tietoa organisaatiosi nykytilasta. Miten voit hyödyntää tuloksia ja kohdentaa toimenpiteitä eri puolilla organisaatiota strategia huomioiden? Miten sinun organisaatiossasi varmistetaan henkilöstön omistautuneisuus ja tulevaisuuden menestys?

 

JUHA ALA-LIPASTI

Kirjoittaja on kokenut organisaation ja johtamisen kehittäjä ja vastaa mm. Eezy Spiritin kansainvälisen yhteistyöverkoston koordinoinnista.