Kansainvälisistä normeista apua tutkimustulosten tulkintaan

Edistyneet viestintäkanavat ja sosiaalinen media ovat kutistaneet maailmaa, mutta kansainvälisten yritysten sisällä vallitsee silti usein selkeitä kulttuurieroja.

Pohjoismaista työntekijöistä suomalaiset arvioivat esimiestoimintaa selvästi skandinaavisia kollegojaan alhaisemmin arvosanoin. Manner-Euroopassa puolestaan esimiesten kiinnostuneisuutta alaisten ideoihin arvioitaessa sveitsiläisten ja itävaltalaisten arviot ovat selvästi korkeammalla kuin virkaveljiensä Espanjassa tai Ranskassa. Globaalilla tasolla korkeimpia arvosanoja omistautumiselle annetaan Intiassa.

Kulttuurieroja ei voida muuttaa kansainvälisillä vaihto-ohjelmilla tai toimistopäälliköiden kokouksissa. Jotta eroja voidaan ymmärtää ja asettaa perspektiiviin, täytyy todentaa selkeät normit.

Näitä eroavaisuuksia ei voida muuttaa kansainvälisillä vaihto-ohjelmilla tai vuosittaisissa toimistopäälliköiden kokouksissa. Jotta eroja voidaan ymmärtää ja asettaa perspektiiviin, täytyy todentaa selkeät normit. Tällaisen työkalupakin luomiseen kansainvälisessä organisaatiossa vaaditaan tietysti kattavaa kokemusta ja ymmärrystä eri kulttuurien käyttäytymismalleista.

Normiaineistosta hyötyä tutkimustulosten vertailtavuuteen

Corporate Spiritin normistot perustuvat laajaan globaaliin perustutkimukseen sekä vuosittain päivitettävään tutkimuksistamme muodostuvaan tietokantaan. Noin 30 maa- ja aluenormin lisäksi olemme rakentaneet maanormiston myös työntekijöille, toimihenkilöille ja asiantuntijoille. Asiakkaidemme käytettävissä on 25 vuoden kokemuksemme ja yli 3000 toteuttamaamme henkilöstötutkimusta.

Kun tuodaan tarkasteluun mukaan kattava ulkoinen normiaineisto, pystytään kansainvälisissä yrityksissä suhteuttamaan tulokset ja löytämään konkreettisia vahvuuksia ja kehittämisalueita.

Näin ollen, mikäli tutkimuksen tuloksia vertaillaan eri maiden välillä vain absoluuttisia prosenttiosuuksia vertaamalla, päädytään todennäköisesti vääriin johtopäätöksiin. Mutta kun tuodaan tarkasteluun mukaan kattava ulkoinen normiaineisto, pystytään kansainvälisten yritysten yksiköissä suhteuttamaan tulokset ja löytämään konkreettisia vahvuuksia ja kehittämisalueita.

Työn luonne ja palautteen saaminen

Kulttuurin ohella toinen keskeinen työtyytyväisyyttä ja omistautumista erotteleva tekijä on työn luonne. Tämän päivän toimihenkilökulttuurille on luonteenomaista kritiikki liiallista tietotulvaa kohtaan, ja työssä jaksaminen koetaan varsin usein haasteelliseksi. Keskusteluyhteys esimiehen kanssa on kuitenkin tyypillisesti varsin hyvällä tasolla. Työntekijät sen sijaan arvioivat palkitsemista kriittisemmin ja toivovat esimieheltään enemmän palautetta. Ylimmän johdon arviot ovat yleensä selvästi muita ryhmiä korkeammalla.

Työn eri osa-alueita arvioidaan hyvin eri tavoin. Esim. palkitsemista ja muutoksen läpivientiä arvioidaan selvästi kielteisemmin kuin tietoisuutta omaan työhön liittyvistä odotuksista. Aihekokonaisuuksia ei voi sellaisenaan verrata keskenään ilman relevanttia normiaineistoa.

Normien ansiosta asiat voidaan nähdä uudessa valossa

”Normistomme perustuu yhteen kattavimmista kansainvälisistä tietopankeista, joita on tarjolla henkilöstötutkimuksiin,” sanoo Juha Ala-Lipasti Corporate Spiritiltä.

”Ne muodostavat luotettavan viitekehyksen useiden eri maiden tutkimustulosten vertailemiseen. Analysoituamme yhteensä miljoonia vastauksia, löysimme hämmästyttäviä eroavaisuuksia eri maiden vastaustyyleissä – sekä melko erilaisia käsityksiä ja arvoja yksittäisten kysymysten kohdalla.”

Kun kulttuuriset eroavaisuudet on tiedossa, on vaikeaa kuvitella, että luotettavaa tietoa voitaisiin kerätä vain vertailemalla yksittäisen kysymyksen suhteutusta.

Kun tiedostetaan nämä kulttuuriset erot, on vaikeaa kuvitella, että luotettavaa tietoa voitaisiin kerätä vain vertailemalla yksittäisen kysymyksen suhteutusta. Espanjassa tulos saattaa olla suotuisa, mutta Tanskassa heikko verrattuna muihin samankaltaisiin tanskalaisyrityksiin.

”Ilman kunnollista normistoa toteutettua henkilöstötutkimusta voidaan pitää kyseenalaisena,” Ala-Lipasti jatkaa. ”Yleisesti ottaen vakiolöydös on, että henkilöstötutkimuksen heikkoudet yhdistetään tyytymättömyyteen palkitsemisessa, huonoon informaationkulkuun sekä vähäiseen palautteen antoon.”

Virheellinen tulkinta johtuu siitä, että tämänkaltaiset kysymykset arvostellaan tavallista kriittisemmin melkein jokaisessa kulttuurissa. Jos tutkimustulosten mukaan 65 % henkilöstöstä ovat tyytymättömiä tiedonkulkuun, olisiko se hyvä tulos vai aihe huoleen? Luotettava normisto auttaa sen selvittämisessä.

Kansainvälisten normien hyödyt

  • Huomattavaa lisähyötyä tulosten tulkintaan – Tyytyväisyyden keskitaso vaihtelee valtavasti eri ryhmien ja kysymysten välillä.
  • Vähemmän itsestään selviä tulkintoja – Palkkoja ja viestintää kritisoidaan, työntekijäkeskeiset ryhmät ovat lähes kaikilla tutkimuksen osa-alueilla tyytymättömämpiä kuin esimiehet ja johto.
  • Eri maiden tulosten merkityksekästä vertailua – On ehdottoman tarpeellista välttää yksittäisten maiden tulosten vertailua sellaisenaan. Maakohtaiset normit huomioivat myös kulttuurin vaikutuksen.

Kuinka sinun organisaatiosi voisi hyötyä normitietokannastamme?

Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää!