Koetaanko tiimissäsi psykologista turvallisuutta?

Työviikko alkaa, ihmiset liittyvät etäpisteiltään – sohvilta, keittiöistä, onnekkaimmat omasta työhuoneestaan – tiimin yhteiseen viikkopalaveriin. Vallitseva maailman tila tuo kaikille ennenkokemattomia haasteita. Tarvitaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa, uudenlaista ajattelua, innovointia. Keskustelua käydään niiden kesken, jotka useimmiten ovat äänessä, mutta valtaosa on hiljaa. Tämä ei suinkaan tarkoita, että muilla ei olisi ideoita, vaan saattaa olla, että tiimin kesken ei vallitse riittävä psykologisen turvallisuuden tunne. Mitäköhän ideoita ja näkökulmia jäi kuulematta?

Jokunen vuosi sitten The New York Times julkaisi artikkelin Googlen tekemästä vuosien tutkimustyöstä, jonka tavoitteena oli selvittää täydellisen tiimin resepti. Reseptin aineksina ei ilmennyt jäsenten persoonallisuuden piirteitä tai niiden yhdistelmiä, ei introverttien ja ekstroverttien sopusuhtaa, vaan tutkimustulokset paljastivat ns. psykologisen turvallisuuden ratkaisevan roolin. Selvisi, että psykologisen turvallisuuden kokemus tiimissä saa aikaan mm. tiedon jakamista tiimin jäsenten kesken, joka taasen vaikuttaa positiivisesti tiimin suoriutumiseen. Käsite on noussut yhä laajemmin organisaatioiden mielenkiinnon kohteeksi myös Suomessa. Psykologisen turvallisuuden on tutkimuksissa osoitettu olevan yhteydessä mm. henkilöstön sitoutuneisuuteen, omistautuneisuuteen ja parempaan suorituskykyyn. Erityisen olennainen tekijä se on tietointensiivisillä aloilla ja tiimeissä, joissa jäsenten työtehtävät ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan.

 

Miltä psykologinen turvallisuus näyttää?

Käytännössä psykologisesti turvallisessa työtiimissä uskalletaan ottaa ns. sosiaalisia riskejä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tiimissä ei tarvitse pelätä itsensä nolaamista, torjuntaa tai muita itselle koituvia ongelmia, kun kyseenalaistaa, ilmaisee mielipiteensä tai ottaa puheeksi vaikeitakin asioita. 

Jäsenet kokevat riskittömäksi kysyä kysymyksiä, varmistaa asioita tai pyytää apua. Mieleen tulevat ideat, huolet ja epäkohdat jaetaan muiden kanssa ja tiimissä vallitsee virheet salliva kokeilukulttuuri.

 

Miten sen puute ilmenee?

Kun tiimin jäsenet eivät koe riittävää psykologista turvallisuutta, jää tietoa ja osaamista jakamatta. Innovointi näivettyy ja uudet ideat jäävät piiloon. Virheitä peläten ei uskalleta kokeilla uusia toimintatapoja. Psykologisen turvallisuuden puute on harmillisen helppo myös sivuuttaa, sillä tiedon ”panttaaminen”- sen jakamatta jättäminen – on näkymätön tapahtuma. Kukaan ei koskaan saa tietää, kuinka moni jätti mielipiteensä ilmaisematta, idean esittelemättä tai eriävästä mielipiteestään tai epäilemästään virheestä kertomatta. Näkymättömyydestään huolimatta se tulee organisaatiolle kalliiksi.

 

Psykologista turvallisuutta voi kehittää

Psykologinen turvallisuus ei ole oikotie onneen, vaan se on tekijä, joka tulee yhdistää muiden olennaisten asioiden kanssa. Ja kuten muitakin työelämän ilmiöitä, psykologista turvallisuutta voidaan mitata. Tieto nykytilasta mahdollistaa sen edistämisen ja tukemisen. Sitä edistävät mm. selkeät roolit, työyhteisön tuki, vuorovaikutuksen määrä ja laatu, positiivinen esimies-alaissuhde ja kannustava johtajuus.

 

Psykologinen turvallisuus voi vaihdella suuresti organisaation sisällä

Henkilöstön kokemukseen psykologisesta turvallisuudesta vaikuttaa tyypillisesti esimiestyö sekä tiimin ominaisuudet. On siten epätodennäköistä, että kaikkien organisaation jäsenten välillä vallitsisi sama tila, koska työntekijöillä ei todennäköisesti ole kaikilla yhteisiä kokemuksia siihen vaikuttavista tekijöistä.  Kehitysnäkökulmasta onkin olennaista ymmärtää, että yleisesti psykologista turvallisuutta on syytä tarkastella ja kehittää tiimitasolla.

 

Psykologinen turvallisuus ei tarkoita mukavuutta tai vaivattomuutta

Psykologinen turvallisuus edistää oppimista. Täyteen potentiaaliin yltääkseen tiimissä on myös kiinnitettävä huomiota haastetasoon, jottei jäädä ns. mukavuusalueelle, jossa työntekijät nauttivat toistensa kanssa työskentelystä, mutta eivät ponnistele tai koe työnsä olevan haastavaa. Tehokkaimmissa tiimeissä saavutetaan korkea taso sekä psykologisessa turvallisuudessa että työn haasteellisuudessa, jolloin fokus on yhteistyössä ja oppimisessa.

Lähdetään yhdessä löytämään ratkaisut, jolla edistetään tiimienne psykologista turvallisuutta ja kurkotetaan kohti tehokkaampia tiimejä, myös etämaailmassa. Tarjoamme Eezy Spiritillä etätyöskentelyyn soveltuvat yhteisöllisyyden mahdollistavat digifasilitointityökalut tulosten hyödyntämiseen sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun.

JOHANNA NAHI

Kirjoittaja on organisaatioiden kehittäjä, joka innostuu tulevaisuuden työelämän rakentamisesta ja yhdessä menestymisestä.