Mihin henkilöstötutkimusta enää tarvitaan?

Henkilöstötutkimus sanana kuulostaa jotenkin vanhanaikaiselta.

Mieleen tulee ehkä kyselyt, joita tuupataan henkilöstölle ja kysellään niitä näitä. Herää ajatus, että johtavatko nämä kyselyt mihinkään, luetaanko niiden tuloksia tai tarvitaanko niitä edes enää. Eikö riittäisi, että kysytään henkilöstön tunnelmia vaikka kuukausittain ”fiilismittarilla”?

Työn luonne muuttuu

Elämme maailmassa, joka muuttuu hurjaa vauhtia. Digitaalinen kehitys avaa uusia mahdollisuuksia. Globalisaatio ja uusi työ muovaavat uudenlaista työelämää. Tällä hetkellä arvioidaan, että teknologia voisi korvata jopa 50 prosenttia ihmisen tekemistä työtunneista. Millaista työelämä on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua?

Ihmisten asenteet ja odotukset työelämälle ovat murroksessa. Nuoret odottavat työltä aivan eri asioita kuin vanhempansa aikanaan. Enää ei mietitä pitkiä työuria saman työnantajan palveluksessa. Työ nähdään enemmänkin itsensä toteuttamisen kanavana ja mahdollisuutena toteuttaa omaa intohimoa työn kautta projektiluonteisesti.

Ihmiset luovat menestyksen, tarvitaanko johtamista?

Rohkeimmat ovat kyseenalaistaneet jopa johtamisen olemassaolon. Tarvitaanko enää koko johtamista? Eivätkö fiksut ihmiset ota itse vastuuta tekemisestään?

Tulevaisuudessa oman intohimon toteuttaminen työn kautta on hieno mahdollisuus. Miten tämä kaikki onnistuu ja tarvitaanko tässä maailmassa johtamista?

Tulevaisuudessa tekoäly mahdollistaa rutiinitehtävien siirtymisen roboteille ja työ muuttuu entistä vahvemmin projektiluonteiseksi. Jatkossa ihmisen tekemät työt ovat entistä vaativampia. Oman intohimon toteuttaminen työn kautta on hieno mahdollisuus. Miten tämä kaikki onnistuu ja tarvitaanko tässä maailmassa johtamista?

Kun ihmisiltä odotetaan entistä enemmän vastuunottoa, tuloksellisuutta ja oman työnsä älykästä suunnittelua, tulee johtamisen tukea tätä kehitystä. Tässä kehityksessä väitän, että johtamisesta tulee entistäkin tärkeämpää. Työelämän ollessa yhä sirpaleisempaa ja muutostilan ollessa pysyvä, on yrityksen menestymisen kannalta entistä tärkeämpää luoda järjestystä ja raameja tekemiselle. Tutkitusti voidaan todeta, että omistautunut henkilöstö on menestyvän yrityksen taustalla. Lisäksi tiedetään, että yksi omistautuneisuuden keskeisimmistä elementeistä on hyvä johtaminen.

Henkilöstötutkimus luo raamit johtamiselle

Palataanpa alkuun. Mihin henkilöstötutkimusta oikeasti tarvitaan? Tätä kysymystä ei ilokseni enää esitetä yhtä usein kuin vielä pari vuotta sitten. Henkilöstötutkimus luo selkeän raamin johtamiselle ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Henkilöstötutkimus luo selkeän raamin johtamiselle ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Henkilöstötutkimus on työkalu, jonka avulla kommunikoidaan ja mitataan yhteistä tahtotilaa sekä tunnistetaan kulttuurin vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Laadukkaasti toteutettu henkilöstötutkimus tunnistaa, missä vaiheessa matkaa ollaan nyt ja mitä reittiä matka jatkuu, jotta suunta ja tavoitteet pysyvät kirkkaina.

Tutkimusten hyödyntäminen on kiinteä osa jatkuvaa kehittämistyötä

Entä johtavatko ne kyselyt mihinkään? Tutkimusten pohjalta tunnistetaan ja arvotetaan tärkeimmät kehittymiskohteet organisaation eri tasoilla. Kehittymiskohteet puretaan arjen toimenpiteiksi, joita seurataan ja tuetaan. Hyvin toteutetun henkilöstötutkimuksen hyödyntäminen nivotaan kiinteäksi osaksi kehittämistä. Hyödyntäminen on tutkimuksen tärkein vaihe!

Laadukas henkilöstötutkimuskokonaisuus sisältää elementtejä niin strategisen kuin käytännön työn kehittämiseksi. Parhaassa tapauksessa tutkimukset ja niiden hyödyntäminen linkitetään kiinteäksi osaksi organisaation vuosikellon mukaista kehittämistä. Tietysti myös fiilismittareita tarvitaan, mutta osana fiksusti mietittyä kokonaisuutta.