Viidennen tason johtoryhmä

”Hyvä on parhaan vihollinen. Paljon tästä johtuukin, että ylivertaisuutta on niin vähän.” Näin aloittaa Jim Collins yli vuosikymmen sitten menestykseksi nousseen kirjansa Hyvästä paras (Good to Great, 2001). Ja tottahan se on edelleen − liian usein hyvä on riittävä taso, jolloin erinomaisuutta ei määrätietoisesti tavoitella.

Viidennen tason johtaja antaa kaikkensa organisaation tavoitteiden eteen

Collins lanseerasi kirjassaan 5 erilaista johtamisen tasoa, jotka perustuvat johtajien taitoihin ja ominaisuuksiin. Hänen tutkimustensa mukaan suurissa muutoksissa yrityksen kehityttyä hyvästä parhaaksi, on aina ollut mukana 5. tason johtaja, mikä on johtajatasoista kaikkein tuloksellisin. Viidennen tason johtaja on erittäin kunnianhimoinen ja tekee kaikkensa saavuttaakseen instituutiolleen asetetut tavoitteet, jotka ovat hänelle aina tärkeämpiä kuin henkilökohtaiset saavutukset. Ihmisenä viidennen tason johtaja on vaatimaton, itseään korostamaton ja nöyrä, mutta uskomattoman määrätietoinen ja peloton – eikä milloinkaan ylimielinen tai etäinen.

Kuinka johtajuuden tasot näyttäytyvät johtoryhmissä?

Collinsin johtajuuden tasoja voi osuvasti soveltaa myös johtoryhmän toimintaan. Jokainen haluaa yritykseensä, ja erityisesti johtoryhmäänsä tällaisia viidennen tason johtajia. Erinomainen johtaja on sitoutunut yrityksen tavoitteisiin, vie niitä määrätietoisesti eteenpäin ja saa aikaan erinomaisia tuloksia. Hän vie parhaimmat käytännöt yrityksen toimintatavoiksi, jolloin tulokset ovat kestäviä, eivätkä hänen yksilösuorituksestaan tai läsnäolostaan riippuvaisia.

Erinomainen johtaja on sitoutunut yrityksen tavoitteisiin, vie niitä määrätietoisesti eteenpäin ja saa aikaan erinomaisia tuloksia.

Ylimielisyys ja etäisyys ovat myös vaikuttavan johtoryhmän perivihollisia. Jos johtoryhmää pidetään ylivertaisena muihin nähden, ei omaa toimintaa terveesti kyseenalaisteta. Pahimmillaan johtoryhmä etäännyttää itsensä organisaatiosta ja sen toiminnasta, toiminnan haasteista ja organisaation kyvykkyyden tuomista mahdollisuuksista. Tällainen johtoryhmä voi olla ryhmänä tiivis ja lyhyellä aikajänteellä aikaansaavakin, mutta tulokset saattavat jäädä lyhytkestoisiksi tai nimellisiksi.

Perusasioista ponnistetaan paremmuuteen

Millä tavoin sitten eroavat toisistaan hyvin ja erinomaisesti toimiva johtoryhmä? Vaikka kuulostaakin ehkä tylsältä, erinomainen johto ei ylenkatso perusasioiden tärkeyttä. Vasta kun perusasiat ovat kunnossa, on johtoryhmällä edellytykset määrätietoiselle kehittymispolulle erinomaisuuteen. Hyvälle johtoryhmälle sen rooli ja tarkoitus ovat selviä (myös johtoryhmän ulkopuolella), johtoryhmässä on riittävän monipuolista osaamista, keskustelufoorumit ovat tarkoituksenmukaisia, tapaamiset tehokkaita ja oikeisiin asioihin keskittyviä, päätöksiä tehdään ja viedään käytäntöön… Ja niin edelleen.

Tästä päästään liiketoiminnallisen tilanteen, yritysstrategian, henkilöstön ja nykytyöelämän tarpeiden edellyttämiin johtoryhmän kehittämistoimenpiteisiin, joilla aletaan tavoitella johtoryhmän erinomaisuutta. Liian harvoin näkee vaikuttavan johtamisen, tuloksellisen johtoryhmätyöskentelyn tai toimivan johtamisrakenteen osana strategisia toimenpiteitä – askelmerkkeinä kohti strategisia tavoitteita.

Esimiehetön organisaatio, itseohjautuvuus, TEAL ja muuttuvat motivaatiodraiverit tuovat kaikki osaltaan uudenlaisia tarpeita johtamiskäytäntöihin.

Mitä vaatimuksia muuttuva työelämä ja uusi työ asettavat? Voisiko koko johtamisjärjestelmäkin olla päivityksen tarpeessa? Miten perinteisempään johtamiseen onnistutaan implementoimaan nykytyöelämän odotukset ja tarpeet? Entä uusi työ? Millaista johtamista henkilöstö tarvitsee? Esimiehetön organisaatio, itseohjautuvuus, TEAL ja muuttuvat motivaatiodraiverit tuovat kaikki osaltaan uudenlaisia tarpeita johtamiskäytäntöihin. Johtamisella pitää vastata nykyorganisaation tarpeisiin, jotta henkilöstö on motivoitunutta ja antaa parastaan. Johtamisjärjestelmää tai johtamisen filosofiaa pohtiessa tai kokeillessa näillä asioilla on suuri vaikutus.

Organisaation luottamus mahdollistaa johtoryhmän erinomaistumisen

Johtoryhmä ei siis voi kehittyä erinomaisuuteen yksin, vaan tarvitsee siihen organisaation tukea. Jotta tämä tuki on saatavilla, tulee johdon osata puhaltaa organisaatioon innostuksen, motivaation ja uskon tuulia. Kun organisaatio luottaa johtoon ja on valmis tekemään kaikkensa tavoitteiden eteen, on johtoryhmänkin mahdollista nousta erinomaisuuteen. Johtoryhmällä ei koskaan voi olla kaikkea sitä tietoa, osaamista ja resursseja hallussaan, joilla yritys viedään menestykseen, vaan organisaation asiantuntijoita tarvitaan tuloksen tekemisessä. Kuinka usein johtoryhmä kysyy palautetta organisaatiolta omasta toiminnastaan? Henkilöstötutkimukset usein vastaavat tähän kysymykseen ja johdon tulisi ottaa tämä palaute erityiseen käsittelyyn toimintansa kehittämisessä.

Jim Collinsin johtopäätös onkin: lähes mikä tahansa organisaatio voi parantaa merkittävästi asemiaan ja tuloksiaan, ja kehittyä jopa parhaaksi. Miksi ei siis myös johtoryhmä?

 

Lue lisää: Onnistunut johtoryhmätyöskentely perustuu vahvaan ja näkemykselliseen johtamiseen